• Vuoden parhaat

    Vuosikatsaus 2019 – Matkavuoden parhaat palat


    Vuosi 2019 alkaa lähentyä loppuaan ja joulun tunnelmallisuus on hiipinyt tasaiseen tahtiin niin mieleen kuin instafeediinkin. Tänä vuonna on tullut koettua paljon ja matkailu on avartanut jälleen. Siinä missä viime vuosi 2018 asusteltiin Espanjan lämmössä, niin tänä vuonna käytiin esimerkiksi ensimmäistä kertaa valloittamassa rapakon takaa löytyvää Amerikan maata. Edelliseen vuosikatsaukseen voi tutustua täällä.

    Nyt jälleen vuodenvaihteen korvilla olisikin taas hyvä hetki pysähtyä muistelemaan, mitä kaikkea tämä matkavuosi kaksinollayksiyhdeksän onkaan pitänyt sisällään.

    Tutustu myös kesällä tekemääni puolivuosikatsaukseen.

    Vuosi alkoi Matkamessuilta


    Tänäkin vuonna aloitimme uuden ja upean matkavuotemme Matka 2019 -messuilta. Messuilla vietimme koko päivän ja kotiin tuli kerättyä vahingossa jälleen iso kasa messumuistoja ja matkaesitteitä ja päivä oli erittäin onnistunut ja hauska. Kyllä ne vaan ovat ihan parhaat messut. Lue tunnelmia tammikuun Matka 2019 -messuilta!

    Paluu kotikulmille Valenciaan


    Kaikilla meillä (tai ainakin monella) varmasti on jokin kolkka maailmassa, johon tulee aina uudelleen ja uudelleen palattua. Meille tämä on Espanjan rannikolla sijaitseva kaunis Valencian kaupunki, jossa asustelimme vuonna 2018 kuutisen kuukautta matkailualan opintoihini liittyvän työharjoittelun ansiosta.

    Valencia jäi erittäin rakkaaksi kaupungiksi sydämiimme ja siihen kaupunkiin liittyy niin paljon muistoja, että sinne on pakko palata aina uudelleen. Vaikka se ehkä tavallaan matkakokemukseksi lasketaankin, niin meille se on enemmänkin paluu kotiin. Lue lisää maaliskuisista Valencian karnevaalitunnelmista täältä. Valencian ohella käväisimme myös matkalla katselemassa Alicanten karnevaalijuhlintaa sekä rokkaamassa konserttireissulla Madridissa.

    Ensimmäistä kertaa Amerikkaan


    Toukokuussa lähdimme juhlistamaan yhdistetysti äitini syntymäpäiviä sekä äitienpäivää mielenkiintoiseen ja monipuoliseen San Franciscoon. Tämä reilu parisen viikkoa kestänyt seikkailu oli todellinen unelmien täyttymys, sillä olen aina haaveillut matkasta Kaliforniaan ja ylipäätään Yhdysvaltoihin. Tämän kokemuksen aikana nautiskelimme myös kodinvaihtomatkailun tarjoamista mahdollisuuksista, sillä säästimme ison pennin rahaa kodinvaihto-kodillamme, kun emme joutuneet maksamaan hotellia matkan ajaksi.

    Matkan aikana tutustuimme kaupungin antimiin ja eri asuinalueisiin, kävimme imemässä itseemme Alcatrazin historiaa ja reissun viimeiset päivät vietimme Montereyn pikkukaupungissa Whale Watchingin merkeissä. Oli huikeaa nähdä delfiinejä ratsastamassa aaltojen seassa vapaana sekä kohdata elämäni ensimmäinen ryhävalas koko komeudessaan. Pohjois-Kalifornian luonto on todella upea kaikin puolin, joten sinne on ehdottomasti päästävä vielä takaisin. Tutustu reissuumme lisää täällä.

    Kaunis Suomen kesä


    Kesä tulikin vietettyä kotimaassa pienempiä päiväretkiä tehden ja töitä paiskien. Aloitin kesän alusta uuden työn promootion ja tapahtumatyön saralla, joten kesä on työssäni suurinta sesonkiaikaa ja festareita ja muita tapahtumia tulikin kierrettyä työn puitteissa useampia. Uuden työn myötä sain myös ison liudan uusia tuttavuuksia ja ihania uusia ihmisiä elämääni, joten tästä ei voi antaa kuin kymmenen pistettä ja papukaijamerkin päälle!

    Töiden lisäksi ehdimme pyörähtää myös päiväretkillä ympäri kotoisaa ja kesäistä kotimaatamme. Tutuksi tänä kesänä tuli Kristiinankaupunki sekä pieni osa Merikarviaa, kun taas vanhoja muistoja käytiin verestämässä Raumalla. Vanha Rauma on ehdottomasti yksi kotimaan suosikeistani ja pala kauneinta Suomea, joten näihin maisemiin oli ihana hetkeksi palata. Tein myös reissun ystäväni luokse Poriin, sekä maaseutumaisemiin mansikanpoimintaan kesän aikana.

    Valencia kutsui jälleen


    Valencian kesäinen kutsuhuuto kävi jälleen, tällä kertaa kodinvaihdon merkeissä. Saimme kesällä yhteydenoton ihanalta pariskunnalta, jotka halusivat tulla reissaamaan Suomeen ja majoittumaan meidän kotiimme Tampereelle. Tottahan tähän mahdollisuuteen piti tarttua, joten elokuussa laitoimme suuntimat kohti Valenciaa.

    Perillä meitä odotti upea asunto isolla kattoterassilla ja kaikilla mukavuuksilla varusteltuna. Olimme selvästi ajatelleet samalla tavalla vaihtajiemme kanssa, sillä olimme molemmat jättäneet toisillemme pullolliset viiniä ja ekstraherkkuja tervetuliaislahjana.

    Nautimme matkasta täysin rinnoin rentoutuen auringossa ja tapaksia herkutellen sekä ystävien seurasta nautiskellen. Monipuolinen ja mukava matka siis tämäkin, kaikin puolin! Valencian syksyiset kokemukset löytyvät täältä.

    Ensimmäinen soolomatka ja vapaaehtoistyö valaiden ja delfiinien parissa Teneriffalla


    Tämä Teneriffan matka antoi kyseiselle saarelle aivan uudenlaisen merkityksen ja todisti sen, että kyllä ne Kanariansaaret ovat ihan liian aliarvostettuja!

    Tämä ensimmäinen soolomatkani oli samalla ensimmäinen reppureissuni, joten jännitystä ja innokkuutta oli ilmassa. Ensimmäiset päivät vietin itsekseni Los Cristianoksen aluetta tutkien ja tietenkin piti käydä myös katsastamassa saaren suosittu komeus, Teiden tulivuori kansallispuistoineen. Teidellä kävin järjestetyn jeeppisafarin muodossa ja samalle retkelle mahtui myös tutustuminen Mascan upeaan laaksoon. Tämä retkipäivä piti sisällään upeaa luontomaisemaa ja näytti kyllä ehdottomasti Teneriffan parhaat puolet. Matkan loppupuolen vietin saaren pohjoispuolta tutkien ja Santa Cruzin pääkaupungissa seikkaillen.

    Matkan päätarkoitus kuitenkin oli Ekomatkaajien kanssa yhteistyössä toteutettu vapaaehtoistyömatka valaiden ja delfiinien parissa. Vapaaehtoistyöviikko oli kokemuksia täynnä ja viikko opetti minulle paljon luonnonsuojelusta, eläintensuojelusta, arvoista ja ihmisistä. Sain itselleni myös uusia ja elinikäisiä ystäviä, joiden kanssa on jo seuraavat treffitkin sovittu heidän kotikonnuilleen Englantiin. Mahtavaa!

    Lue lisää Teneriffan matkastani kokonaisuudessaan täältä.

    Vuoden viimeiset matkaherkut Virosta


    Tämän matkavuoden viimeinen reissu tehtiin Viroon. Virossa otimme rennosti ihanassa Tallinnan vanhassa kaupungissa, tutustuimme Telliskiven teollisuusalueen urbaaniin tunnelmaan ja käväisimme myös Tarton kauniissa opiskelijakaupungissa. Viron matka oli rauhallinen ja rento, hyvän ruoan täyteinen ja piti sisällään myös uusia tuttavuuksia niin kaupunkikulmien kuin ihmistenkin muodossa.

    Kiitoksia matkavuosi 2019, olit huikea!


    Seuraavan vuoden matkasuunnitelmat ovat jo kovassa vauhdissa ja ideariihi pään sisällä saa korvatkin pyörimään. Luvassa on varmasti lisää upeita kokemuksia ja matkakohteita, toivottavasti myös lisää ihania eläin- ja ihmiskohtaamisia. Nyt on aika rauhoittua joulun tunnelmaan ja laittaa sormet ristiin, että saisimme vielä valkoisen joulun.

    Hyvää joulua!

    <3: Tiina Johanna

    Muista seurata blogia myös somessa!
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

  • Cullera,  Espanja,  Valencia

    Espanjan Cullera tarjoaa maalaismaisemaa ja rantalomailun rauhaa


    Tällaisen hieman pidemmän loma-ajan puitteissa on parasta se, että ehtii tutkimaan uusia paikkoja paljon enemmän, sekä tutustumaan vielä perusteellisemmin niihin jo ennestään tuttuihin maailman sopukoihin.

    Näin kävi nytkin, kun jo entuudestaan erittäin tuttuun Valenciaan lähdimme lomaa viettämään. Valenciassa löytää aina jotakin koluttavaa ja viime postauksessani jo kerroinkin ihanasta päiväretkestämme Valencian ja Alicanten välissä sijaitsevaan Gandian kaupunkiin. Pääsimme viettämään ekstra-aikaa myös ystäviemme luokse heidän ihanaan maalaiskotiinsa Culleran pikkukaupunkiin, noin puolen tunnin lähijunamatkan päähän Valenciasta.

    Vierailimme ystäviemme luona Cullerassa ensimmäisen kerran jo maaliskuussa, joten mikään vieras paikka ei tämäkään enää ollut. Toisaalta taas, tällä kertaa paikka paljasti itsestään paljonkin uusia kulmia, sen pelkän maalaismaiseman lisäksi! Tunnelmia alkuvuoden reissusta pääsee lukemaan lisää täältä.

    Faro de Cullera


    Cullera paljasti itsestään tällä kertaa täysin uusia, mielenkiintoisia ja kesän kiillottamia puolia, joista ei voi olla pitämättä. Jos viime kerralla nautiskelimme rauhasta, auringosta ja maaseudusta, niin tällä kertaa ystävämme veivät meidät tutustumaan kaupungin keskusta-alueeseen ja Culleran vetonaulaan, eli Culleran kuvankauniiseen niemenkärkeen ja majakkaan.

    Culleran keskusta ei edelleenkään sisällä mitään erikoista, se on ihan tavallinen pikkukaupungin keskusta kuppiloineen ja pikkukauppoineen, ihan kuten alkuvuodestakin totesin. Rantaviivaa kuitenkin riittää ja tasaisin väliajoin voi löytää suloisia pieniä rantabaareja, chirinquitoja. Chirinquitot ovat päiväsaikaan värikkäitä ja eloisia ja taustalla siintää turkoosina kirkas Välimeri. Pimeän tullen värit vaihtuvat neonvalojen loisteeksi mustaa merenpintaa vasten. Rantakatu on täynnä vilinää ja vilskettä ja monenmoista kulkijaa.

    Pitkin rantaviivaa löytyy erilaisia isoja ja pieniä hotelleja, sekä kerrostalokomplekseja, jotka ovat suurin osa pelkästään loma-asuntoja ja vuokrakoteja kesä-ajaksi. Täällä asunnot ovatkin jo ihan eri hintaluokkaa kuin maaseudun suunnilla, ja millään pikkusummilla on kuulemma turha loma-asunnosta Cullerassa edes haaveilla. Ellei sitten mene maaseudulle.


    Culleran kauneinta seutua löytyy kaupungin niemenkärjestä. Täältä löydät ihania pieniä rantapoukamia auringonottoa varten, komeita kallioreunamia uhkarohkeine kalastajineen, muutamia mukavia rantaterasseja sekä ainakin näin syyskuun alussa, rauhaisaa tunnelmaa.


    Lapsiperheille ja turisteille mielenkiintoinen nähtävyys, Cueva del pirata Dragut, eli piraatti Dragutin luola, löytyy myös niemenkärjestä. Aikoinaan 1500-luvun puolessa välissä niemenkärki oli historiallisesti tärkeää seutua, kun turkkilainen piraatti Dragut hyökkäsi Culleraan/Valenciaan. Luola toimi hyökkäyksen aikaisena vanginvaihtopaikkana ja nykyään se toimii museona ja turistinähtävyytenä.

    Sisällä luolassa pääsee opastetulle kierrokselle, jossa käydään läpi eri vaiheita kidutushuoneesta ja sen välineistä erilaisten aseiden replikoihin ja demonstraatioon Dragutin hyökkäyshetkestä paikkaan veneellä. Demonstraatio on kylläkin pelkkää valojen välkettä ja audioääntä, hieman turhan pitkä ja jopa tylsähkökin. Kyseenalaistan hieman myös soveltuvuutta perheen pienimmille, sillä luolan kidutusvälineet ja niistä löytyvä oikea pääkallo, ei ehkä ole paras mahdollinen nähtävyys pikkulapsille. Luola on myös loppujen lopuksi aika pieni ja tällaiselle jännityksen ja kauhun ystävälle ehkä myös hieman pettymys. Jokainen päättäköön tosin itse, mitä pitää kokemuksesta..

    Cueva del Dragutiin pääsee näppärästi suoraan Culleran keskustan pääuimarannan vierestä rantakadulta lähtevällä kaupunkijunalla. Junia kulkee tasaisin väliajoin kaksi, toinen Culleran linnalle ja toinen piraattiluolaan. Junat tulevat luonnollisesti myös menopaluuna takaisin samaa reittiä ja ainakin omasta mielestäni junakokemus oli yllättävän hauska! Menopaluu luolalle maksoi vain 7 euroa ja se sisälsi sisäänpääsyn luolaan, joka olisi erikseen ollut 5 euroa. Valitettavasti luolassa oli kuvauskielto, joten kuvia en paikasta saanut.


    Iltaisen piraattiluolakokemuksen ja hauskan kaupunkijuna-ajelun jälkeen oli ihana seuraavana päivänä suunnata virkeästi auringonpaisteessa katsastamaan vihdoista viimein se ihastuttavan kaunis valkoinen Culleran majakka. Tällä kertaa emme hyödyntäneet enää kaupunkijunaa, sillä tulimme autolla suoraan niemenkärjen ”juurelle”. Parkkipaikat ovat aina kortilla lähestulkoon kaikkialla Espanjassa, joten tämäkään ei ollut poikkeus. Onneksi vältyimme isommalta pyörimiseltä erään herttaisen vaarin tarjottuaan parkkipaikkaansa meille.

    Faro de Cullera, Culleran majakka, on ehdoton must see Cullerassa. Se on yksinkertaisen sievä ja sitä pääsee ihastelemaan ilmaiseksi. Taustalla siintää komeana ja kirkkaana jälleen Välimeri ja on ihana vain nojailla aitaan merimaisemia ihastellen kaikessa rauhassa. No, niin rauhassa kuin vieressä kulkevaa autotietä lukuunottamatta voi olla.

    Faro de Cullera / Culleran Majakka


    Cullera paljasti itsestään siis lisää uusia puolia ja vierailumme koituikin ihan mielenkiintoiseksi reissuksi. Cullera selvästi loistaa parhaimmillaan kesäsesonkina, sillä talvikauden aikaan asunnot ammottavat kuulemma pitkälti tyhjyyttään ja useat ravintolatkin sulkevat ovensa talveksi, niinkuin monessa muussakin pienemmässä kesäkohteessa. Suurin heinä-elokuun sesonkikausi voi olla monelle rauhan rakastajalle liikaa, joten ehkä syyskuun alkupuoli voisi olla juuri hyvä ajankohta vierailulle. Ainakin meidän kohdalla se oli juuri hyvä!


    Onko sinulle Cullera tullut jo ennestään tutuksi? Mitä tunteita tämä pieni kesäkaupunki Valencian kupeessa sinussa herätti? Kerro kommenttikenttään! 🙂

    <3: Tiina Johanna

    Seuraa matkassa mukana:
    Instagram:@tiinajohannaaa
    Facebook:Kookospalmun alla
    Blogit.fi:Kookospalmun alla

×